Moarsi fávrrot
Pastos päivä Kiufwrasist Jawra Orre Jaura,
Jos koasa kirrakeid korngadzim
Ja tiedadzim man oinämam Jaufre Orre Jawre
Man tangasz lomest lie Sun lie,
Kaika taidä mooraid dzim Soopadzim,
Mack taben sadde sist uddasist.
Ja poaka taidä ousid dzim karsadzin,
Mack qwodde roannaid poorid ronaidh.Kulckedh palvaid tim Suuttetim,
Mack kulcki woasta Jaufrä Orre Jaufrä.
Jos mun tåckå dzim kirdadzim Såäst worodze Såäst.
Ä muste lä Såä dziodgä Såä,
maina tåckå kirdadzim.Äkä lä Julgä Songiaga Julgä, äkä lä Siebza
fauron Siebza, Maan koima lusad
dzim norbadzim.
Kalle Ju läck kucka madzie wordamadzie
Morredabboid dadd päiwidad, linnasabboid
dadd Salmidadd, liegäsabboid waimodadd.
Jus kuckas Sick patäridzick,
Tanngtied sarga dzim iusadzim.
Mi os matta lädä Sabbo karrassabbo
Ku lij paddä, ia salwam Route salwam,
Käck dziabräi siste karrasistä.
Ja käsä mijna täm Oiwitäm, punie poaka
tämä Jurdäkitämä. Parne miela
Piägga miela, Noara Jorda kockes Jorda.
Jos taidä poakaid läm kuldäläm,
Luidäm radda wära radda.
Oucta lie miela oudas waldäman,
Nute tiedam pooreponne oudastan man kauneman.
With brightest beams let the Sun shine
on Orra Moor.
Could I be sure,
That from the top o'th lofty Pine,
I Orra Moor might see,
I to his highest bow would climb,
And with industrious labor try,
Thence to descry
My Mistress, if that there she be.
Could I but know amidst what Flowers,
Or in what shades she staies,
The gaudy Bowers
With all their verdant pride,
Their blossoms and their spraies,
Which make my Mistress disappear;
And her in Envious darkness hide,
I from the roots and be of Earth would tear.
Upon the rafts of clouds I'd ride
Which unto Orra fly,
O'th Ravens I would borrow wings,
And all the feathered In-mates of the sky:
But wings alas are me denied,
The Stork and Swan their pinions will not lend,
There's none who unto Orra brings,
Or will by that kind conduct me befriend.
Enough enough thou hast delaied
So many Summer daies,
The best of daies that crown the year,
Which light upon the eielids dart,
And melting joy upon the heart:
But since that thou so long hast staied,
They in unwelcome darkness disappear.
Yet vainly dost thou me forsake,
I will pursue and overtake.
What stronger is then bolts of steel?
What can more surely bind?
Love is stronger far then it;
Upon the Head in triumph she doth sit:
Fetters the mind,
And doth countroul,
The thought and soul.
A youths desire is the desire of the wind,
All his Essdaies
Are long delaies,
No issue can they find.
Away fond Counsellors, away,
No more advice obtrude
I'le rather prove
The guidance of blind Love;
To follow you is certainly to stray:
One single Counsel tho unwise is good.
as printed in Johan Scheffer's History of Lapland, Oxford 1674
Paistakoon päivä kirkkaasti Orajärveen!
Jos kuusten latvoihin kiipeäisin
ja tietäisin saavani nähdä Orajärven,
jonka kanervalaaksossa hän on,
niin kaikki nämä puut minä raivaisin,
jotka tässä kasvavat nykyisin,
ja kaikki nämä oksat karsisin.
jotka kantavat hyviä vihreitä leviä.
Kiitäviä pilviä seurailin,
jotka kulkivat kohti Orajärveä.
Jospa sinne voisin lentää variksen siivin!
Ei ole minulla sotkan siipiä, joilla sinne lentäisin,
eikä ole hanhen jalkoja eikä
kauniita jalkateriä, joilla luoksesi liukuisin.
Olet kyllä jo kauan odottanut,
ihanimmat päiväsi, hellimmät silmäsi,
lämpimimmän sydämesi.
Jos kauaskin pakenisit, sittenkin pian saavuttaisin!
Mikä voi olla lujempi
kuin suonirihma ja rautavitjat,
jotka puristavat kovasti
ja kietovat päämme, muuttavat kaikki
ajatuksemme? Nuorukaisen mieli
tuulen mieli, nuoren ajatus pitkä ajatus.
Jos niitä kaikkia kuuntelen
astun väärälle tielle.
Yksi mieli on minun ottaminen,
niin tiedän paremman tien edestäni löytäväni.
Sonne, wirf den hellesten Stral auf den Orra-See!
Ich möchte steigen auf jeden Fichtengipfel,
Wüst' ich nur, ich sähe den Orra-See.
Ich stieg' auf ihn und blickte nach meiner Lieben,
Wo unter Blumen sie itzo sey.
Ich schnitt' ihm ab die Zweige, die jungen frischen Zweige,
Alle Aestchen schnitt' ich ihm ab, die grünen Aestchen. –
Hätt' ich Flügel, zu dir zu fliegen, Krähenflügel,
Dem Laufe der Wolken folgt' ich, ziehend zum Orra-See.
Aber mir fehlen die Flügel, Entenflügel,
Füsse, rudernde Füsse der Gänse, die hin mich trügen zu dir.
Lange gnug hast du gewartet, so viel Tage,
Deine schönsten Tage,
Mit deinen lieblichen Augen, mit deinem freundlichen Herzen.
Und wolltest du mir auch weit entfliehn,
Ich holte dich schnell ein.
Was ist stärker und fester als Eisenketten, als gewundne Flechten,
So flicht die Lieb' uns unsern Sinn um,
Und ändert Will' und Gedanken.
Knabenwille ist Windeswille,
Jünglings Gedanken lange Gedanken.
Wollt' ich alle sie hören, alle –
Ich irrte ab vom Wege, dem rechten Wege.
Einen Schluß hab' ich, dem will ich folgen,
So weiß ich, ich finde den rechten Weg.
Må solen lysa varmt på Ekorrvattnet!
Ifall jag stege överst upp i granen
och visste att jag såge Ekorrvattnet,
där hon dväljs i ljungen,
skulle jag fälla alla dessa träden
som här ha vuxit upp på sista tiden;
jag skulle skräda alla dessa grenar,
som bära vacker grönska.
Jag lät mig drivas av de lätta molnen,
som färdades på väg mot Ekorrvattnet.
Jag flöge gärna dit med kråkans vingar,
men jag har inte ens fått knipans vingar
att flyga med dit bort;
ej heller gåsens vingar eller fötter
att ta mig fram till dig.
Visst har du väntat, dina bästa dagar,
med dina milda ögon, med ditt varma hjärta
Ifall så vore, att du flydde fjärran,
skulle jag ändå hinna fatt dig snart.
Vad finns det som kan vara hårdare
än band av senor eller kedjor
som strama hårt, som fjättra huvudet,
förvrida tankarna.
Gossens sinne är vindens sinne,
den unges tankar äro långa tankar.
Ifall jag lyssnar på dem alla,
då slår jag in på orätt väg.
Jag måste välja mig en enda håg
att jag må hitta vägen.
-
Country in which the text is setLappland
-
Translations
Language Year Translator English 1674 Anonymous English 1712 Ambrose Philips English before 1737 Elizabeth Rowe Finnish 1840 Elias Lönnrot Finnish 1974 Erkki Itkonen German 1675 Anonymous German 1682 Daniel Georg Moorhof German 1739 Johann Christoph Gottsched German 1757 Ewald Christian von Kleist German 1779 Johann Gottfried Herder German 1981 Manfred Peter Hein Latin 1673 Johannes Schefferus Swedish (1672) publ. 1889 Olaus Sirma Swedish 1832 Johan Ludvig Runeberg Swedish 1953 Björn Collinder -
Year of first publication1673
-
Place of first publicationFrankfurt / Main